Siirry pääsisältöön

Tekstit

Kalevala CAL projektini, osa 1 Ilmatar - Sari Åström

En aikonut aloittaa lainkaan tätä projektia  Kalevala Cal  mutta nähtyäni ensimmäisen Ilmatar palan by  Sari Åström oli ihan pakko ensin käydä lankavarasto lävitse ja kun ei sieltä löytynyt mieleisiä jämiä niin ei kun la-iltana kauppaan. Mielessäni oli ensin kokonaan yksivärinen peitto, mutta lankoja katsellessani ajattelin että hieman eri sävyjä voisi olla ihan kiva. En halunnut seiska veikkaa enkä Nallea ( kaupassa oli vain Novitan lankoja) joten valitsin akryyli/villa sekoitus langan Sumu, kolme eri värisävyä. Ja nopeasti kotiin ja heti virkkaamaan 😊. 1. Ilmatar - Sari Åström www.arteeni.fi/blog Kivan haastava tehdä, muttei liian vaikea 😊 Olipa impi, ilman tyttö, kave luonnotar korea. Piti viikoista pyhyyttä, iän kaiken impeyttä ilman pitkillä pihoilla, tasaisilla tanterilla. 1. runo / 1 11-116

Lomalla Kroatiassa

Työreissu alkoi pakkaamalla laukkuun mukaan myös lomalle tarvittavat varusteet - tärkeimpänä bikinit, aurinkorasvat, hellemekot ja matkaan mukaan sopiva käsityö. Bussissa matkalla kohti länsisatamaa neuloin huivia, jonka ajattelin sopivan myös lomamatkan tekemiseksi - riittävän helppo pitsikuvio ettei koko ajan tarvitse ohjetta katsoa. Hytissäni päätinkin sitten  päivävapaallani testata. secret paths  ohjetta ja siinä mielestäni nuo värit pääsevät vielä paremmin esille Joten tuo neulottu purkuun ja tästä matkatyöni. Ihanaa vihdoinkin oli työpassini suoritettu ja lomamatka voi alkaa. Virkkuuta tuli tehtyä koko lentomatka - syomistä ja viinin nauttimista sen lomassa, kohteessa Podstranassa virkkasin omalla parvekkeella ja välillä hiukan rannallakin.  Yhtenä iltana jätin huolettomasti työni parvekkeen tuolille ja aamuyöllä herätessäni tuulenpuuskien  heittäessä tavaroita pitkin parveketta oli pakko nousta katsomaan että käsityö on vielä ta...

Suunnitelmat muuttuu - enemmän sääntö kuin poikkeus

Odotan aina yhtä innokkaana uuden Novita lehden ilmestymistä ja yleensä sieltä löytyy heti joku " to do" listalle mutta harvemmin kuitenkaan juuri sitä työtä tulee tehtyä - mistähän sekin mahtaa johtua, ailahteleva luonne kenties ? 😉 Tällä kertaa se työ oli tämä : Ostin jo tätä varten langatkin - valkoisen ja oranssin punaisen, mutta ohjeen langasta ( cotton bamboo) ei tietenkään löytynyt mieleisiä sävyjä joten ostin sitten Aamu-lankaa . Kotona sitten katselin tarkemmin ohjetta ja tajusin että tuo ostamani lanka on aivan liian paksua tuohon malliin ! Ei hätää lehdessähän oli ihana tunika malli juuri tuolle langalle, joten neulominen voi alkaa. Malli oli kiva tehdä ja valmistui nopeasti. Vaikkakin innoissani tein liian pitkän ensimmäisestä kappaleesta ja vasta takakappaletta tehdessäni tajusin asian, joten yllätys yllätys taashan minä jouduin purkaushommiin - joskus olisi kiva onnistua ihan ensimmäisellä kerralla 😊. Mutta nyt minulla oli vielä kolme kerää oranssia l...

"Välitöitä" jämistä

Aina silloin tällöin - no totta puhuen aika usein - tulee niitä hetkiä kun ei ole oikein mitään tietoa mitä alkaisin tekemään . Silloin yleensä kaivan jonkun vanhan lankakerän esille ja alan etsiä jotain pientä mitä siitä saisi aikaan ja tuloksena on milloin mitäkin. Kesälipokkaat sisarusten pikku tytöille Kesäkassit samoille tytöille Erilaisia koreja Merenneito-peitto Pientä ja sievää Sukkia ja tossuja Ja tällä hetkellä vielä työn alla todella kauan nurkissa pyörineestä langasta  virkattu olkalaukku ( oli pienennettävä kokoa eli taas purkasin lähes  valmiin työn jotta saan langan riittämään )

Kesän ykkösasuste - villasukat !

Juttelin puhelimessa kolleegani kanssa, joka oli juuri palannut lomilta töihin. Mukavan keskustelun lomassa hän kysyi minulta arvaanko mikä on ollut hänen ykkösasuste kesällä ? Ei kovin kauaa tarvinnut miettiä kun tajusin, että hän tarkoittaa neulomiani sukkia jotka hänelle annoin läksiäislahjana lopputalvesta. Jo keväällä sain kuvan todisteeksi että käyttöön tulivat😊. Inhosin ( ja inhoan edelleen) sukkien neulomista sukkapuikoilla - ne ei vain jotenkin sovi minun käteeni, mutta n nelisen vuotta sitten ymmärsin kokeille magic loop tekniikkaa ja voi ihanuus, miten helpolta sukkien teko tuntuikin ! Kokeilin ihan ekaksi tuota tekniikkaa niin että aloitin kärjestä ja tein kaksi sukkaa kerralla - jotenkin se tuntui työläältä eli helpompaa ja nopeampaa on tehdä varresta aloittaen joko yksi kerrallaan tai kaksi samaan aikaan jos on molempia varten omat lankakerät. Jos magic loop tekniikka ei ole tuttu niin esim youtubesta löytyy hyviä ohjevideoita .

Lanka joka ei löydä muotoaan

Löysin  täydellisen langan kesätopilleni - niinpä virkkasin innolla netistä löytyneen venäläisen ohjeen mukaisesti topin. ... mutta jotenkin tuo toppi ei vaan mielestäni istunut päälleni niinkuin olin ajatellut, joten purkutuomiohan siitä sitten seurasi - ja lankaa oli jäänyt muutenkin useampi kerä jäljelle joten ajatukset johonkin suurempaan työhön. Olin netin syövereistä löytänyt poncho ohjeen johon ajattelin langan sopivan ja ennen elokuun 2016 lomalle lähtöäni testasin mallikuviota ja se oli juuri passeli matkaan mukaan - poncho tehtiin suikaleista joten ei tarvinnut isoa työtä kuljettaa rannalla mukana ja osat jäi sitte kotiin yhdistettäväksi. No, ponchosta tuli samanlainen kuin odotinkin ( ehkä hieman liian leveä ) mutta kelpuutin sen. Alkuvuodesta löysin ponchon muiden töideni joukosta ja totesin että niinpä vain on tuokin jäänyt kokonaan pitämättä ja silmiini oli osunut kiva pusero malli johon lanka olisi täydellinen ! Eli ei muuta kuin jälleen purkuho...

Mielitekoja

Olen jo pidemmän aikaan katselut erilaisia virkattuja varjoja ja ihastellut niitä - keksimättä kuitenkaan niille mitään käyttöä. Ne kuitenkin näyttivät niin kauniilta joten päätin ajankuluksi etsiä pyöreän liinan ohjeen ja kun kerran kotoa löytyi myös ylimääräisiä virkkauslankakeriä - ei tosin valkoista jonka olisin halunnut mutta kelpuutin vaalean harmaan. Hiukan löytämääni ohjetta muokaten liina valmistui nopeasti . Ongelmaksi muodostuikin sateenvarjon runko - eihän kotoa löytynyt ainoatakaan sopivaa varjoa. No onneksi halpakaupoista niitä löytyi. Tosin ostin sitten isomman kuin olin ajatellut ja liinan koko oli väärä. No pääsinpä lempipuuhaani ja jatkoin virkkaamista. Liinan paikalleen venyttäminen runkoon olikin sitten kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa - ei todellakaan minua varten, joten voi olla että toista varjoa ei tule tehtyä ! Olen tyytyväinen lopputulokseen ja paikkakin varjolle löytyi - olkoon loppukesän koristamassa terassin tylsää seinää. 😎.